Lähde mukaan retkelle kohti valmista kulttuurikasvatussuunnitelmaa! Suunnittelupolku auttaa sinua askel askeleelta löytämään reitin perille.
Mistä lähden liikkeelle?
Työ alkaa kulttuurikasvatussuunnitelmatyön vastuuhenkilön nimeämisestä. Hän voi olla kunnan kulttuuripalveluiden tai perusopetuksen edustaja tai molemmista koostuva työpari. Vastuuhenkilölle varataan työaikaa suunnitelman laatimiseen. Kulttuurikasvatussuunnitelma rakentuu opetus- ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyönä. Molempien asiantuntemus, yhteinen aika, järkevä resursointi, selkeä vastuunjako ja moniammatillisten verkostojen hyödyntäminen takaavat hyvän lopputuloksen.
Seuraava askel on suunnitteluryhmän kokoaminen. Keiltä kaikilta voimme saada apua? Mukana voi olla myös edustajia opetustoimesta, taidekoulusta, kunnan kulttuuri- ja taidelaitoksista sekä -yhdistyksistä. Kannattaa ottaa mukaan niitä, jotka ovat aiheesta jo valmiiksi innostuneita ja motivoituneita.
Jo alusta asti kannattaa huomioida lasten ja nuorten osallistaminen. Miten he voisivat olla mukana kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisessa? Entä milloin heillä on mahdollisuus arvioida sen onnistumista? Sopivia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi koulujen oppilaskunnat.
Määritelkää kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteet – Mitkä arvot ohjaavat suunnitelman laatimista ja toteuttamista? Mitä suunnitelmalla pyritään saavuttamaan? Näiden kysymysten pohjalta voidaan ryhtyä laatimaan suunnitelmallista ja laadukasta kulttuurikasvatussuunnitelmaa.
Mitä kunnassa tehdään jo nyt?
Tyhjästä ei tarvitse nyhjäistä. Kunnassa jo olemassa olevien sisältöjen ja aiempien toimintatapojen hyödyntäminen helpottaa prosessia. Listatkaa ylös:
| Mitä kulttuuritarjontaa kunnassa on? | |
| Miten kulttuurikasvatusta toteutetaan koulussa tällä hetkellä? | |
| Puuttuuko omalta alueeltanne jotain? Voitte täydentää tarjontaa virtuaaliaineistoilla ja yhteistyöllä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. | |
| Muistakaa huomioida suunnitteluvaiheessa monipuolisesti eri kulttuuri- ja taiteenalat! | |
| Mitä kulttuurikasvatussuunnitelmanne voi sisältää? |
Minkälaisia toteutustapoja on?
Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa laatia kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Kulttuurikasvatussuunnitelmien nimissä ja sisällöissä on paljon vaihtelua valtakunnallisen linjauksen puutteen johdosta. Jokainen kunta laatii itsensä näköisen kulttuurikasvatussuunnitelman. Mallin ei tarvitse pysyä samanlaisena, vaan se voi muuttua ja kehittyä vuosien mittaan.
Suunnitelmasta voidaan käyttää esimerkiksi nimitystä kulttuuripolku, kulttuurikalenteri tai kulttuurireitti.
Suunnitelmaa, johon jokaiselle ikäluokalle valitaan tietty taiteenlaji tai kulttuurikohde tai -kokemus, kutsutaan usein kulttuuripoluksi. Kulttuuripolulla kaikki kunnan kolmasluokkalaiset käyvät esimerkiksi museossa, neljäsluokkalaiset kirjastossa ja viidesluokkalaiset konsertissa.
Tutustu esimerkiksi: Tampereen Taidekaari, Jyväskylän Kompassi
Kulttuurikalenteri sisältää opettajille kohdennettua tietoa alueen kulttuuripalveluista opetuksen suunnittelun tueksi. Kulttuurikalenteri tehdään tavallisesti lukuvuosittain ja se voi sisältää valmiiksi aikataulutettuja ja ikäryhmille kohdennettuja kulttuuri- ja taidekohteita, joista opettaja voi valita omalle luokalleen sopivan. Kalenterin taustalla kunnassa voi olla käytössä myös kulttuurikasvatussuunnitelma, jossa määritellään toimintaa ohjaavat periaatteet ja tavoitteet. Kulttuurikalenteri sopii erityisesti kuntiin, joissa tarjontaa on runsaasti. Se antaa kouluille mahdollisuuden omiin painotuksiin. Toisaalta kulttuurin kokeminen ei välttämättä toteudu yhtä tasa-arvoisesti kuin kulttuuripolulla.
Tutustu esimerkiksi: Espoon KULPS!, Helsingin Kultus.fi
Kulttuurikasvatussuunnitelma voidaan rakentaa myös vuosittain vaihtuvan teeman tai ilmiön ympärille. Vaihtuva teema sopii hyvin työpajapainotteiseen suunnitelmaan, joka ei ole riippuvainen kulttuurilaitosten omista ohjelmistoista. Vaihtuva teema antaa vapautta ja mahdollisuuden tarttua ajankohtaiseen ilmiöön.
Tutustu esimerkiksi: Seinäjoen Kulttuurimatka, Muuramen Kulttuurikello ja Kulttuurikaruselli
Kuka maksaa ja mistä rahat?
Useimmiten kunnan opetus- ja kulttuuritoimi jakavat kulttuurikasvatussuunnitelman kustannukset. Suunnitelma sitoo käytössä olevat resurssit ja ne käytetään tasa-arvoisesti koko kunnan lasten ja nuorten hyväksi. Tavoitteena on, että kulttuurikasvatussuunnitelma liitetään osaksi kunnan paikallista opetussuunnitelmaa. Tällöin kunta on velvoitettu sen toteuttamiseen ja rahoittamiseen.
Suunnitelmallisuus luo kustannustehokkuutta. Sen sijaan, että yksittäinen koulu tilaa yhden esityksen, koko kunta voi tilata useita esityksiä tai kiertueen yhdessä lähiseudun kuntien kanssa. Joskus pelkkä käytössä olevien resurssien uudelleen järjestely tuo säästöjä ja samalla mahdollistaa osan suunnitelman toteuttamisesta.
Kun kulttuurikasvatussuunnitelmaan on sitoutunut laaja joukko opetus- ja kulttuurialan toimijoita, myös heidän arvonsa henkilöresursseina on merkittävä. Voisiko kunnan kulttuuripalveluiden henkilöstön työajasta varata vaikka kaksi viikkoa vuodessa pelkästään lastenkulttuurille? Voisiko lastenkulttuuriviikko venyä välillä lastenkulttuurin kuukaudeksi? Voisiko opettajien ja koulun muun henkilökunnan osaamista ja harrastuneisuutta hyödyntää kulttuurikasvatussuunnitelman toteutuksessa?
Useimmiten paikalliset taide- ja kulttuurilaitokset tunnistavat kouluille suunnatun yleisötyön mahdollisuudet ja panostavat kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttamiseen myös rahallisesti tai tarjoamalla omaa työpanostaan. Taidelaitokset voivat tarjota kouluille ilmaisia esityksiä tai pääsymaksuttomia käyntejä. Vastavuoroisesti opetustoimi tarjoaa pedagogista osaamistaan ja tulevaisuuden asiakaskunnan.
Kulttuurikasvatuksen toteuttaminen ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen vaativat liikkumista paikasta toiseen. Aina lapsia ja nuoria ei tarvitse kuljettaa, taide voi tulla myös kouluun. Lyhyitä matkoja voi liikkua pyöräillen. Joissain kunnissa koululaisryhmät saavat kulkea maksutta kunnan sisäisessä joukkoliikenteessä. Keskittäminen ja hyvä suunnittelu auttavat myös vähentämään kuljettamisen kustannuksia. Yksi luokka samasta koulusta voi mennä uimahalliin ja toinen museoon ja kuljetukset hoidetaan yhdellä bussilla. Joissain kunnissa kuljetuksia varten on haettu opetus- ja kulttuuriministeriön tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin suunnattua erityisavustusta. Ja aina voi kysyä: jos ikäluokka kuljetetaan kerran yhdeksässä vuodessa museoon, löytyisikö bussikyyteihin varat?
Joskus kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen on toteutettu osin hankeavustuksella. Taiteilijat ja kulttuuri- ja taideyhdistykset voivat hakea apurahoja ja avustuksia koulujen taidetyöpajojen tai muut toiminnan rahoittamiseen. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa voi hyödyntää myös kulttuurialan opiskelijoiden harjoittelujaksoja ja opinnäytetöitä.
Suunnitelma on valmis – mitäs sitten tehdään?
Hienoa, onneksi olkoon! Olette työstäneet kuntaanne oman kulttuurikasvatussuunnitelman. Ensimmäinen etappi on saavutettu.
Seuraava askel on kulttuurikasvatussuunnitelman jalkauttaminen kunnan kouluihin ja taide- ja kulttuurialan toimijoille, siitä viestiminen ja suunnitelman mukaisen kulttuurikasvatuksen toteuttaminen käytännössä. Jokaiseen kouluun on hyvä nimetä oma kulttuurivastaava. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa voi ensin pilotoida muutamissa kouluissa ennen sen käyttöönottoa koko kunnassa.
Pohtikaa ja tehkää suunnitelmat siitä, kuinka vuosittain keräätte palautetta ja milloin arvioitte itse toiminnan onnistumista. Kehittämistyössä avainasemassa ovat kouluissa nimetyt kulttuurivastaavat, jotka antavat palautetta kulttuurikasvatussuunnitelman sisällöstä ja onnistumisesta. Entä miten muut opettajat, lapset ja nuoret pääsevät arvioimaan kulttuurikasvatussuunnitelmaa? Arvioikaa, milloin suunnitelmaa seuraavan kerran kehitetään eteenpäin.
Ilmoittakaa uusi suunnitelmanne kulttuurikasvatussuunnitelma.fi-sivustolle, jotta muutkin pääsevät oppimaan hyvistä ideoistanne!
