Lähde mukaan retkelle kohti valmista kulttuurikasvatussuunnitelmaa! Suunnittelupolku auttaa sinua askel askeleelta löytämään reitin perille.
- Vastuuhenkilön tai työryhmän määrittäminen
- Tavoitteiden määrittäminen
- Kartoitusvaihe – mitä tehdään jo nyt, mitä tarjontaa löytyy?
- Koulun ja kulttuuritoimen yhdistäminen
- Suunnitelman laatiminen
- Käytännön koordinointi
Lähdetään liikkeelle 👇
1. Vastuuhenkilön tai työryhmän määrittäminen
Työ alkaa kulttuurikasvatussuunnitelmatyön vastuuhenkilön nimeämisestä. Vastuuhenkilölle varataan työaikaa suunnitelman laatimiseen. Hän voi olla kunnan kulttuuripalveluiden tai perusopetuksen edustaja tai molemmista koostuva työpari. Suunnitelman tekemisessä tarvitaan sekä kunnan opetustoimea että kulttuuripalveluita. Molempien asiantuntemus, yhteinen aika, järkevä resursointi, selkeä vastuunjako ja moniammatillisten verkostojen hyödyntäminen takaavat hyvän lopputuloksen.
Seuraava askel on suunnitteluryhmän kokoaminen. Keiltä kaikilta voimme saada apua? Mukana voi olla edustajia opetustoimesta, taidekoulusta, kansalaisopistosta, hyvinvointialueelta, kunnan nuorisotoimesta, kulttuuri- ja taidelaitoksista sekä -yhdistyksistä. Kannattaa ottaa mukaan niitä, jotka ovat aiheesta jo valmiiksi innostuneita ja motivoituneita.
Entä suunnitelmien varsinainen kohderyhmä, lapset ja nuoret? Miten he voisivat olla mukana kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisessa? Mitä lapset ja nuoret toivovat suunnitelmalta? Millaisia sisältöjä? Mitä he haluaisivat kokea? Oppilailta voi pyytää kommentteja suunnitelman luonnoksesta. Sopivia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi koulujen oppilaskunnat.
2. Tavoitteiden määrittäminen
Määritelkää kulttuurikasvatussuunnitelman arvopohja sekä tavoitteet. Miksi haluatte kuntaan kulttuurikasvatussuunnitelman? Mitkä arvot ohjaavat suunnitelman laatimista ja toteuttamista? Näiden kysymysten pohjalta voidaan ryhtyä laatimaan suunnitelmallista ja laadukasta kulttuurikasvatussuunnitelmaa.
Mitä suunnitelmalla pyritään saavuttamaan? Tavoitteiden määrittelyn kautta voitte tehdä päätöksiä, mitä suunnitelmaan tulee sisällyttää ja mitä jätetään ulkopuolelle. Tavoitteet ohjaavat myös seurantaa ja arviointia.
3. Kartoitusvaihe – mitä tehdään jo nyt, mitä tarjontaa löytyy?
Tyhjästä ei tarvitse nyhjäistä. Kunnassa jo olemassa olevien sisältöjen ja aiempien toimintatapojen hyödyntäminen helpottaa prosessia. Listatkaa ylös:
Olemassa olevat sisällöt
Puuttuuko omalta alueeltanne jotain? Voitte täydentää tarjontaa virtuaaliaineistoilla ja yhteistyöllä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Tällaisia voivat olla kiertävät teatterit ja orkesterit, digitaaliset palvelut koulujen kulttuurikasvatuksen käyttöön, verkkomateriaalit ja striimaukset.
4. Koulun ja kulttuuritoimen yhdistäminen
Tavoitteena on, että kulttuurikasvatussuunnitelma liitetään osaksi kunnan paikallista opetussuunnitelmaa. Tällöin kunta on velvoitettu sen toteuttamiseen ja rahoittamiseen. Kun koulutuksen edustaja otetaan mukaan laatimisprosessiin, voidaan selvittää koulujen toiveita, tarpeita ja opetussuunnitelmien sisältöjä sekä tuoda yhteen tapoja, joilla kunnan kulttuuritoiminta voi täydentää ja laajentaa niitä. Tiivis perussetti helpottaa aikatauluttamista koulun kiireisessä arjessa. Koulun ulkopuoliset toteuttajat laajentavat koulun osaamista ja tuovat uusia oppimismenetelmiä koulun arkeen. Tätä kautta voidaan varmistaa, että kulttuurikasvatussuunnitelman ja paikallisen opetussuunnitelman sisällöt ovat linjassa keskenään.
5. Suunnitelman laatiminen
Minkälaisia toteutustapoja on? Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa laatia kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Kulttuurikasvatussuunnitelmien nimissä ja sisällöissä on paljon vaihtelua, sillä jokainen kunta laatii itsensä näköisen kulttuurikasvatussuunnitelman. Mallin ei tarvitse pysyä samanlaisena, vaan se voi muuttua ja kehittyä vuosien mittaan.
Suunnitelma voidaan muodostaa niin, että jokaiselle ikäluokalle valitaan tietty taiteenlaji tai kulttuurikohde tai -kokemus. Tällöin kaikki kunnan kolmasluokkalaiset käyvät esimerkiksi museossa, neljäsluokkalaiset kirjastossa ja viidesluokkalaiset konsertissa.
Tutustu esimerkiksi: Tampereen Taidekaari, Kemijärven kulttuurikasvatussuunnitelma
Kalenteri sisältää opettajille kohdennettua tietoa alueen kulttuuripalveluista opetuksen suunnittelun tueksi. Kalenteri tehdään tavallisesti lukuvuosittain ja se voi sisältää valmiiksi aikataulutettuja ja ikäryhmille kohdennettuja kulttuuri- ja taidekohteita, joista opettaja voi valita omalle luokalleen sopivan. Kalenterimalli sopii erityisesti kuntiin, joissa tarjontaa on runsaasti. Se antaa kouluille mahdollisuuden omiin painotuksiin.
Tutustu esimerkiksi: Espoon KULPS!, Helsingin Kultus.fi
Kaksitasoinen suunnitelma muodostuu perustasosta ja syventävästä tasosta. Perustason sisällöt ovat usein velvoittavia ja vuosittain samanlaisina kulkevia minimitason toimintoja. Syventävän tason sisällöt eivät mene ikävuosittain vaan ovat kaikille tarjolla, ja niiden sisällöt vaihtelevat usein vuosittain. Koulut ja luokat voivat hyödyntää syventävän tason sisältöjä parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tutustu esimerkiksi: Sallan kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma, Keski-Savon kuntien Kulttuuriketju
Kulttuuriopetussuunnitelma on paikallisen opetussuunnitelmaan velvoittava osa. Kun kulttuurikasvatussuunnitelma on liitetty paikalliseen opetussuunnitelmaan, koulut ja opettajat ovat velvoitettuja toteuttamaan suunnitelmaa. Tällöin oppilaat saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet luokasta, koulun sijainnista tai koulun vaihdosta huolimatta.
Tutustu esimerkiksi: Oulun kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma, Jyväskylän Kompassi
Kun olette päättäneet, millaisen rakenteen haluatte suunnitelmallenne, on aika miettiä tarkemmin suunnitelman sisältöjä: Keihin kaikkiin suunnitelma ulottuu? Millaisia sisältöjä siinä olisi?
- Retkiä alueen taide- ja kulttuurilaitoksiin ja -kohteisiin
- Taiteilijoiden ohjaamia työpajoja ja taiteilijavierailuja
- Kiertävien ryhmien esityksiä
- Ennakkotehtäviä, työpajoja ja jatkotyöskentelyä koululla
- Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö
- Elokuva
- Kulttuuriperintö ja kulttuurienvälisyys
- Kuvataide, valokuvaus ja sarjakuva
- Sanataide ja kirjallisuus
- Media ja uudet kulttuurin alat
- Muotoilu ja kädentaidot
- Musiikki
- Paikalliskulttuuri
- Tanssi, teatteri ja sirkus
6. Käytännön koordinointi
Onneksi olkoon, suunnitelma on valmis. Ensimmäinen etappi on saavutettu. Mitäs sitten tehdään?
Seuraava askel on kulttuurikasvatussuunnitelman jalkauttaminen kunnan kouluihin ja taide- ja kulttuurialan toimijoille, siitä viestiminen ja suunnitelman mukaisen kulttuurikasvatuksen toteuttaminen käytännössä. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa voi ensin pilotoida muutamissa kouluissa ennen sen käyttöönottoa koko kunnassa. Jokaiseen kouluun on hyvä nimetä oma kulttuurivastaava. Se helpottaa viestintää sekä suunnitelmaan sitouttamista.
Entä kuka maksaa ja mistä rahat? Suunnitelmallisuus luo kustannustehokkuutta. Suunnitelma sitoo käytössä olevat resurssit ja ne käytetään tasa-arvoisesti koko kunnan lasten ja nuorten hyväksi. Joskus pelkkä käytössä olevien resurssien uudelleen järjestely tuo säästöjä ja samalla mahdollistaa osan suunnitelman toteuttamisesta. Lue lisää erilaisista rahoitusratkaisuista ja säästövinkeistä alta:
Käy katsomassa webinaaritallenne kulttuurikasvatussuunnitelmien rahoittamisesta Lastenkulttuurin Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=eRQg5BPo4B4
Seuraava askel suunnitelman jatkuvuuden varmistamiseksi on seurannan ja arvioinnin miettiminen. Pohtikaa ja tehkää suunnitelma siitä, kuinka vuosittain keräätte palautetta, mitä asioita seuraatte suunnitelmissa ja milloin arvioitte toiminnan onnistumista. Näiden avulla nostetaan esille toimintamallin toimivuutta, kehittämistarpeita ja tavoitteiden saavuttamista.
Viimeisenä tehtävänä on laittaa uusi suunnitelmanne kulttuurikasvatussuunnitelma.fi-sivustolle näkyville, jotta muutkin pääsevät oppimaan hyvistä ideoistanne!
