Tanssi kehittää ihmisen karkeamotorisia taitoja. Tanssiessa tarvitaan tasapainoa, nivelliikkuvuutta, liikekoordinaatiota, lihaksen peruskestävyyttä sekä räjähtävää voimaa. Lisäksi tanssiminen kehittää yksilön kestävyysominaisuuksia, hapenottokykyä. Tanssi harjoittaa taitoja joita tarvitsemme arkisiin toimintoihin kuten siirtymisiin, epätasaisiin maastoihin, kiipeämisiin, tasapainoiluun jne. Tanssiharjoittelu on erinomaista kehonhallinnan harjoittelua esimerkiksi liukastumista ajatellen. Reaktiokyky, rentous ja kehontuntemus kehittyvät tanssiharjoittelussa. Tanssi harjoittaa myös yksilön esteettistä ajattelua, ymmärrystä muodosta ja rytmistä, tarpeellisesta ja turhasta.
Tanssissa tanssijan keho on esteettisen pohdinnan kohde, ojennanko vai koukistanko, olenko nopea vai hidas, miten liike virtaa tai pysähtyy, onko liike painava vai kevyt. Liikkeen elementtien vuorottelu on luovuutta, kykyä kokea ja reagoida, tuntea ja olla läsnä. Luovassa prosessissa lapsi tuottaa itselleen mielekästä toimintaa.
Tanssi on tilan ja ajan taidetta
Tanssia voi missä ja milloin tahansa, vaikka luokkahuoneessa, pihalla, käytävällä tai vaikka rautatieasemalla. Tanssimiseen tarvitaan ainoastaan vapaus mielikuvitella. Tanssi on ihmisen kykyä liikkua, hahmottaa fyysis-motorinen olemuksensa mahdollisuuksina. Tanssi syntyy idean, mielikuvituksen, sallimisen ja uteliaisuuden osatekijöistä, joissa liikkeen esteettinen muoto ja ’oikein’ tekeminen eivät estä tunnetta tanssimisesta. Tanssitunnilla keskeistä on sopiva ryhmän koko, mutta tärkeimpänä tekijänä ovat heittäytyvät, lapsille ennakkoluulottomat ajatuksensa jakavat aikuiset. Yhdessä tanssiminen monipuolistaa aikuisten havaintoja lapsista yksilöllisinä toimijoina.
Esimerkiksi kuvailua päiväkoti-ikäisten tanssihetkestä: piirimuodostelmassa etsitään kehon osia. Lasten katseet kirkastuvat, ’Mullakin on!’, ’Kato tätä!*, ja kehollinen muisto ’Tässä on ollu laastari!’. Sitten sijoitetaan kehon osia suhteessa tilaan, hyminä ja hauskuus lisääntyvät. Seuraavaksi liikutaan lattian tasolla, ollaan matoja. Madot kurkistelevat luikertelevat ja kutistuvat, kaikilla on selkeä näkemys matojen elämästä ja mahdollisuuksista. Ymmärtäminen jatkuu muurahaisina, hevosina, traktoreina, koirina, uimahalleina jne. Lopuksi pyyhe, joka onkin pilvi, vaeltaa tanssijoiden yli. Hetkessä tuntuu odotuksen tiivistämä ilmapiiri ja onnellisuus omasta vuorosta.
Tanssitun kehon maailma
Tanssi aktivoi lihas-hermojärjestelmää, lisäksi se erittää hyvää oloa tuottavia hormoneita. Tanssiminen kutittelee peilisolujärjestelmää, toimii emapitiaharjoitteena. Tanssi on sanatonta ilmaisua, sillä sanoilla tuotamme vain osan siitä mitä todella haluamme sanoa. Digitalisoidussa maailmassa jossa näppäily, tökkiminen ja pyyhkäisy sekä paikalleen jämähtänyt tuijotus ovat perusliikkeitä, tanssiminen on välitön ja monipuolinen kehollinen tapa olla osana maailmaa, tuntea ja ilmaista sitä.
Musiikki liittyy vahvasti tanssiin. Musiikin edut ihmisen hyvinvoinnille ovat tutkitusti kiistattomat. Miksi tanssi ei olisi?
Kirjoittaja
Marjo Selin
Artikkelikuva: Valtti Koivunen
