Tällä sivulla ääneen pääsevät kunnat. Kunnat jakavat omia kokemuksiaan kulttuurikasvatussuunnitelmien merkityksestä, antavat vinkkejä kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimisprosessiin sekä lähettävät terveisiä niille, joilla omaa suunnitelmaa ei vielä ole. Selaa sivua alaspäin ja selvitä, mitä kunnilla on sanottavana!
Kuntien vinkit kunnille teemoittain
Voit tutustua kuntien vinkkeihin tarkemmin aihealueittain klikkaamalla alla olevia valikkoja.
Yhteistyö toimijoiden kesken
- Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa varmistaa riittävän laaja yhteistyöpohja ja sitoutumistaso, jotta suunnitelmasta tulee kaikkien tahojen kannalta toteuttamiskelpoinen.
- Ensin pitää perustaa työryhmä, jossa keskeiset toimijat, ketkä asiaa alkaa edistämään. Perusopetuksesta vastaava viranhaltija tärkeä sitouttaa asiaan. Opettajia myös mukaan, koska he tietävät koulun käytännöt ja sen, millaiset asiat parhaiten onnistuu ja mitkä ei.
- Pienten kuntien kannattaisi tehdä yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja tilata kiertue-esityksiä, jos ei omalla paikkakunnalla ole tarjontaa.
- Kouluja on tärkeä kuunnella. Meillä on 2-3 kertaa vuodessa kokoontuva yhteistyöryhmä, jossa on edustus jokaisesta koulusta (koulun kulttuurivastaava) ja kaikista kulttuuripolkusisältöjä tarjoavista toimijoista.
- Mahdollisimman laaja laatijaryhmä, jotta saadaan monipuolinen suunnitelma eikä vain yhden toimijan näkemys
- Tärkein vinkki on luonollisesti yhteistyön korostaminen. Jos prosessia johdetaan vain yhdestä toimialueesta käsin (esim. kulttuuripalveluista), niin se jää helposti ulkokohtaiseksi.
- Mukaan kannattaa ottaa alueellinen toimija, joka tuntee hyvin lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa, esimerkiksi lastenkulttuurikeskuksen edustaja.
- Tiivis kumppanuus kulttuurilaitosten ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen kanssa ovat avainkysymyksiä suunnitelman laatimisessa. Rakenteellisen yhteistyön rakentaminen on siten suunnitelman toteuttamisen keskiössä ja yhteisten tavoitteiden löytämisessä.
- Kannattaa lähteä matkaan pienemmin, jos tuntuu vaikealta ottaa koko perusopetus haltuun. Esim. niin, että ottaa mukaan vain tietyt luokka-asteet.
- Kannattaa luoda pitkällä tähtäimellä tiimi, joka suunnittelee mutta myös kehittää ja ylläpitää kontakteja kulttuuritoimijoiden sekä opetustoimen välillä ja joku joka koordinoi yhteistyötä
- Kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun niin kunnan omia kulttuuri- ja taidelaitoksia kuin myös kolmannen sektorin toimijoita, esimerkiksi matkailuyrittäjiä, harrastajateattereita ja nuorten kanssa toimivia järjestöjä.
- ”Naapureilta” voi ottaa oppia
Resursointi
- Suunnitelmaa kannattaa ehdottomasti laatia omat resurssit huomioiden. Sisältöjä on helpompi lisätä vaikka vuosittain, kuin ottaa etuuksia kouluryhmiltä pois. Suunnitelman ohjaukseen ja toteuttamiseen kannattaa laatia ohjausryhmä, ja jakaa työt tasaisesti kaikille.
- Kulttuurikasvatussuunnitelmien kanssa voi lähteä liikkeelle vaiheittain (kuten meilläkin aluksi tehtiin) ja toiminnan pystyy suunnittelemaan aina käytettävissä olevien resurssien mukaan.
- Seudullinen kulttuurikasvatussuunnitelma kokoaa resurssit hyvin yhteen ja yhdessä suunnitellen saa enemmän aikaan.
- Kulttuurikasvatussuunnitelma luo raamin toiminnalle, joka voi toistua samanlaisena tai vaihtuvin sisällöin, keventäen näin uuden kehittämiseen tarvittavia resursseja
- Taidelaitoskäynnit tulisi olla keskiössä, muitta niiden yhteyteen voi rakentaa työpajoja niin kuin Taidetestaajissa, jolloin työllistämisvaikutukset ovat merkittävät.
- Suunnitelmamme on budjetiltaan tiukka (10 t €), josta kuljetuksiin noin kolmannes ja 2/3 taiteilijoiden palkkoihin. Teimme suunnitelman kolmivuotiseksi, mutta kun se on kirjattu niin strategiaan että hyvinvointisuunnitelmaan, niin jatkuvuuden pitäisi olla taattu.
- Kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen vaatii aikaa ja resursseja, mutta huolella laadittuna toimii loistavana työkaluna arjessa.
- Suosittelen, sillä suunnitelma raamittaa mahdollisuudet ja aikataulutuksen, jotka vievät eteenpäin niin kulttuurikasvatusta, osallistumista kulttuuriin kuin yhteisöllisyyttä, yhdessä toimimista ja tekemistä kulttuurin ja perinnetietouden kanssa.
- Suunnitelma johtaa palveluiden ohjaamiseen napakammin, ja hyödyttää sekä palvelujen tuottajia että osallistettuja.
- Uskoakseni kulttuurikasvatukseen varatut rahat tulisivat myös tehokkaammin käytettyä, jos toimintaa organisoitaisiin nykyistä keskitetymmin kulttuurikasvatussuunnitelmassa määriteltyjen vastuutahojen kautta
- Kopsin laatimiseen tarvitaan aikaa ja paneutumista, mutta kun sen tekee kerralla kunnolla, on sitä näppärä toteuttaa useampia vuosia kerralla, päivittäen ja palautteisiin reagoiden.
- Ehdottomasti kannattaa laatia suunnitelma ja miettiä kohteiksi paikallisia toimijoita ja hyödyntää kohteissa/pajavetäjissä lähitaiteilijoita, käsityöläisiä, taidelaitoksia.
- Valmiin suunnitelman esittelyn ja toimeenpanon varmistaminen, ettei jää pöytälaatikkoon, voi vaatia aikaa ja energiaa
Selkeys ja suunnitelmallisuus
- On ollut hyödyllistä painottaa opettajille, että heille kops tuo lisää (osaamista, oppimisympäristöjä, uusia näkökulmia oppilaan osaamiseen), eikä vaadi liikaa tai vie voimia – jos onnistutaan toteuttaa suunnitelmaa opettajalle valmiilla ja helpolla konseptilla.
- Kulttuurikasvatussuunnitelma on tärkeä runko, antaa toiminnalle hyvät raamit ja esimerkiksi työntekijöiden vaihtuessa on olennainen väline siihen, että toiminta on säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista.
- Suunnitelman avulla saadaan kulttuurialan jo koulujen yhteistyön muodot ja mahdollisuudet näkyviksi.
- Kun suunnitelmaan alkaa laatimaan, huomaakin, että kulttuurin hyväksi on jo olemassa olevia käytänteitä ja rakenteita. Välttämättä ei tarvitse kaikkea luoda tyhjästä uusiksi. Laatiminen auttaa huomamaan, jos jokin väestöryhmä jää paitsioon.
- Ennen kaikkea suunnitelma tekee toiminnasta suunnitelmallista, tavoitteellista ja säännöllistä, joka tavoittaa kaikki luokka-asteen koulussa.
- Ehdottoman kannatettavaa. Monipuolistaa kulttuuripalveluja ja luo uusia oppimismahdollisuuksia- ja ympäristöjä kouluihin. Lisäksi madaltaa kynnystä kulttuuripalveluihin osallistumiseksi.
- Kulttuurikasvatussuunitelma on hyvä työkalu kunnan työntekijöille, johdolle ja luottamushenkilöille.
- Ehdottomasti kannattaa laatia, tehdä siitä mahdollisimman konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen sekä paikallista kulttuuria näkyväksi tuova.
- Suunnitelma on hyvä laatia riittävän väljäksi siten että opettajilla on vapautta suunnitella juuri omalle luokalleen sopivia toimintatapoja. Vuosikello helpottaa toteuttamista ja osallistumista.
- Suunnitelma antaa selkeyttä opetustyöhön. Tapahtumat ovat etukäteen tiedossa ja niihin pystyy hyvin varautumaan ennalta. Kaikkia asioita ei tarvitse sopia aina uudelleen.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
- Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla ja alueilla, joissa välimatkat pitkiä ja ammattimaisesti toimivia kulttuurikohteita on vähän, olisi ehdottoman tärkeää ottaa suunnitelma käyttöön. Lapset Suomessa eivät ole millään muotoa tasa-arvoisessa asemassa kulttuurikokemusten suhteen. Tarjontaa kunnassa voi olla todella vähän ja on oppilaita, joille kulttuurikasvatussuunnitelma on ensikosketus eri taiteisiin.
- Kulttuurikasvatussuunnitelma raamittaa eri ikäisten lasten ja oppilaiden kulttuurikasvatussisällöt. Kaikki kunnan lapset saavat kasvun- ja opinpolullaan samanlaisen kulttuurikasvatuksen (vrt.opetussuunnitelma). Samalla oman kunnan kulttuurikohteet ja -tekijät tulevat niin lapsille, oppilaille kuin henkilöstöllekin tutuiksi.
- Koimme suunnitelman teon tärkeäksi, sillä se tulee varmasti lisäämään merkittävästi lasten yhdenvertaisuutta ja kulttuurisisältöjä pienessä kunnassa, jossa tarjontaa muuten on vähän.
- Taide ja kulttuuri tukevat väistämättä ihmiseksi kasvamista ja antavat eväistä ihmisenä olemiseen. Miksi olla vahvistamatta tätä mahdollisuutta joka kolkassa?
- Jotta kunnassa olisi kulttuuri tasapuolisesti kaikkien ikäryhmien saatavilla perheen kiinnostuksen kohteista, asemasta tai asuinpaikasta riippumatta.
- Yhteinen suunnitelma lisää lasten tasa-arvoa. Vielä nykyäänkin on opettajia, jotka eivät ”jaksa tai halua” lisätä opetukseensa mm. kulttuuririentoja. Nyt kun kaupunki järjestää tai antaa mahdollisuuden osallistua, on useammalla lapsella mahdollisuus tulla ”kulttuurikylvetetyksi.”
Tietoisuus
- Suunnitelma nostaa kulttuuria esille ja sillä voidaan yhdenmukaistaa oppilaiden kulttuurikasvatusta kunnassa
- Jo yksin kulttuurikasvatussuunnittelu lisää kuntalaisten, lasten ja nuorten, opettajien, luottamushenkilöiden ja kunnan johdon tietoisuutta kunnan kulttuurisesta perinnöstä, alueen kulttuuriosaamisesta ja taidekasvatuksesta. Suunnittelu tekee nämä näkyviksi ja kokoaa isoa kuvaa kunnan tästä vahvuudesta, sillä harvalla kunnalla ei ole kulttuurista pääomaa. Kaikilla on.
- Saadaan oppilaille tasavertaisesti tietoa kulttuuripalveluiden toiminnasta ja siitä, mitä kaikkea kulttuuri pitää sisällään. Miten monipuolista kulttuurin tekeminen voikaan olla. Miten kulttuurialalla voi esimerkiksi työllistyä.
- On tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät kokemaan kulttuuria ja edesauttamaan hyvinvointiaan. Kunnan tulevaisuutta ajatellen, on tärkeää että lapset ja nuoret oppivat käyttämään ja harrastamaan kulttuuria, jotta tarjontaa on myös tulevaisuudessa.
- Koemme sen tärkeäksi ihan jo kasvatuksellisena sekä hyvinvointia- ja tietoisuutta lisäävänä itseisarvona.
- Kultuurin merkitys ihmisen moninaiselle hyvinvoinnille on tutkitusti merkityksellistä. Kulttuuri voi myös auttaa lasta kehittämään mielikuvitusta, edesauttamaan oppimista, kiinnittymään omaan kulttuuriperintöön, lisäämään sosiaalisuutta ja tutustumaan uuusiin ihmisiin ja avartamaan näkemystä ylipäätään paitsi ympäröivään maailmaan, mtös tutustumaan itseensä paremmin.
- Kulttuurikasvatussuunnitelman avulla voidaan nostaa kulttuurin ja taiteen arvostusta ja paikallisia tekijöitä.
