Valmiit materiaalit

• Kulttuurikasvatussuunnitelmat toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
• Tietoisku Kuntamarkkinoilla (2022): Kolme käytännön keinoa lasten ja nuorten kulttuuristen oikeuksien edistämiseen
• Kulttuurikasvatussuunnitelmat eri kouluasteilla.
• Lastenkulttuurin Kevätpäivien jälkilöylyt – Keskustelua laadusta. Laatua tarkastellaan lasten ja nuorten harrastamisen, lastenkulttuurin sekä kulttuurikasvatussuunnitelmatyön näkökulmista.
• Kivoja traditioita vai identiteetin työkaluja – mitä kaikkea on kulttuuriperintökasvatus?
• Valmis kulttuurikasvatussuunnitelma – mitä sitten tapahtuu?
• Valmiita sisältöjä kulttuurikasvatussuunnitelmiin: esittelyssä Ateneum ja Taidetestaajat
• Mistä resurssit KOPSiin?
• KOPS ja OPS – kokemuksia KOPSeista osana koulun arkea
• Do’s and don’ts: erikokoisten kuntien kokemuksia kulttuurikasvatussuunnitelmista
• Tietoisku Kuntamarkkinoilla (2021): Kulttuurikasvatussuunnitelmat – mikä, miksi ja miten?

• Arkkitehtuurikoulu Arkin oppimateriaalikokonaisuus Tilat, talot ja kaupungit tarjoaa valmista aineistoa arkkitehtuurikasvatukseen 1.-6.-luokilla.
• Google Cultural Institute tarjoaa virtuaalikierroksen Ateneumin kokoelmanäyttelyyn. Palvelussa on mukana 55 Ateneumin klassikkoteosta.
• Elokuvapolku tukee kouluissa tehtävää elokuvakasvatusta. Sivustolla tutustutaan elokuvailmaisun perusteisiin ja audiovisuaalisen kerronnan mahdollisuuksiin.
• Finnasta löytyvät kotimaisten arkistojen, museoiden ja kirjastojen kokoelmat, myös runsaasti digitalisoituja aineistoja.
• Koulukino tuottaa opettajien elokuvakasvatustyön tueksi maksuttomia oppimateriaaleja elokuvateatterilevityksessä olevista elokuvista.
• Koulujen elokuvaviikko on valtakunnallinen kaikille perusasteen luokille suunnattu maksuton elokuvakasvatuksen teemaviikko, jonka aikana elokuvaan tutustutaan monipuolisesti perusasteen opetussuunnitelman mukaisesti. Sisältöjä on tarjolla myös varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.
• Kuntien kulttuuritoiminnan yhteyspiste Yhteistuumin on kerännyt sivuilleen tietopankin, joka sisältää mm. digitaalisia kulttuuripalveluja.
• Lukukeskus tarjoaa kirjailijavierailuja myös virtuaalisesti.
• Lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo tarjoaa verkossa ilmaista soitto- ja teoriaopetusta.
• Vanha Rauma on maailmanperintökohde, johon voi tutustua myös virtuaalisesti.

Äidinkieli on kulttuuriaine, joka auttaa rakentamaan oppilaan kulttuurista identiteettiä. Äidinkielessä tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteen muotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen sekä innostetaan aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi. Oppiaineessa hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa, esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita sekä tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse.

Ideoita: Äidinkielen tunnilla tehdään itse näytelmä, kirja tai elokuva opettajan tai koulun ulkopuolelta tulevan taidekasvattajan tai taiteen ammattilaisen johdolla/ vierailu teatteriin. Performanssi paikallisen merkkihenkilön kunniaksi. Kotiseutuliiton Suuressa Löytöretki -pelissä luodaan tarinoita ja tutustutaan lähiympäristöön.

Kielikasvatuksessa motivoidaan arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman ennakko-oletuksia. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen.

Ideoita: Kielten tunneilla tutustutaan eri maiden kulttuureihin. Oppilaat kuvaavat videokameralla eri kirjaimilla alkavia kohteita. Videot katsotaan yhdessä ja muut oppilaat arvaavat, mikä sana on kyseessä. Kielen tunnille kutsutaan vieraaksi eri kulttuuri- ja kielialueiden edustajia. Ideoita kansainvälisyyskasvatukseen löydät esimerkiksi Kulttuurin vuosikellosta.

Oppiaineissa ohjataan oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään lähiympäristössään. Oppimisympäristönä käytetään lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötä museoiden kanssa. Sisältöjä valitessa otetaan huomioon oman kulttuuriperinnön vaaliminen ja monikulttuurisessa maailmassa eläminen.

Maantiedossa tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita, osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen ja tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia. Maantiedon oppimisympäristönä toimivat kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä.

Ideoita: Tehdään paikallisen kotiseutuyhdistyksen kanssa järjestetty retki lähiympäristöön ja paikalliseen kotiseutumuseoon. Retki luontopolulle, ja osallistutaan sen kunnossapitotalkoisiin. Oppilaat käsikirjoittavat ja kuvaavat videokameralla ympäristöuutiset, jotka käsittelevät lähiympäristöä. Maantiedon tunnilla kuvataan video oman koulumatkan tai koulun lähialueen maamerkeistä. Videot katsotaan yhdessä. Oppilaat tekevät matkailuesitteen tai -videon omasta paikkakunnastaan ja esittelevät siinä sen arkkitehtuurisia erityispiirteitä, kuten kiinnostavia rakennuksia, aukioita, puistoja ja patsaita. Oppilaat pohtivat, mikä rakennus tai paikka omassa lähiympäristössä pitäisi suojella ja minkä takia, ja tutustuvat rakennuksen historiaan. Lisäksi he tekevät julistekampanjan sen suojelusta. Paljon ideoita kulttuurisesti kestävästä ympäristökasvatuksesta MAPPA-materiaalipankissa.

Kulttuurikasvatus voi tukea myös luonnontieteiden oppimista, vaikka niiden kohdalla ei kulttuuriin viitatakaan.

Ideoita: Matematiikan tunnilla lasketaan liikuntatunnilla tehtyjen tanssipyörähdysten asteita ja musiikkitunnin tahteja. Oppilaat tutkivat geometrisia muotoja videokameran avulla. Oppilaat tutustuvat suomalaisiin siltatyyppeihin. Heidän tehtävänään on rakentaa spagetista ja kuumaliimasta mahdollisimman kestävä silta, joka ylittää puolen metrin mittaisen rotkon. Siltojen on oltava kooltaan yhteismitallisia (esim. enintään 300 g ja 60 cm). Testatkaa lopuksi yhdessä, mikä rakenne on kestävin. Vierailut tekniikan museoon.

Terveystiedossa huomioidaan identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen sekä kulttuurin terveyttä edistävä merkitys.

Ideoita: Terveystiedon tunnilla tehdään pareittain video täydellisestä ihmisestä. Oppilas tekee itse käsikirjoituksen ja esittää sen parin kuvatessa.

Uskonnossa tutustutaan katsomusperinteisiin ja edistetään uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä. Tavoitteena on vahvistaa kulttuurin lukutaitoa ja kulttuurista yleissivistystä. Uskonnossa tutustutaan kouluyhteisön ja lähiympäristön uskontoihin ja niiden keskeisiin tapoihin ja juhliin.

Elämänkatsomustiedossa tutkitaan erilaisia elämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan. Tavoitteena on kartuttaa kulttuurien osaamista ja kulttuurista yleissivistystä. Oppiaineessa perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurivähemmistöihin sekä maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen mm. perehtymällä Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön.

Ideoita: Uskonnon tunnilla vieraillaan lähialueen eri uskontokuntien kirkoissa.Oppilaat käsikirjoittavat ja kuvaavat videokameralla uskontouutiset, jotka kertovat jostain uskonnon tunnilla käsitellystä tapahtumasta tai henkilöstä. Elämänkatsomustiedossa tutkitaan erilaisia elämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan. Tavoitteena on kartuttaa kulttuurien osaamista ja kulttuurista yleissivistystä. Oppiaineessa perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurivähemmistöihin sekä maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen mm. perehtymällä Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön. Elämänkatsomustiedon tunnilla tutustutaan eri maanosien arkkitehtuuriin ja tutustutaan paikallisten olosuhteiden vaikutukseen rakennusperintöön. Materiaalia löytyy runsaasti esimerkiksi Kulttuurin vuosikellosta ja peli yläluokkalaisille maailmanperintökohteista löytyy operaatiomp.fi -sivustolta.

Historian oppiaineen tehtävänä on kehittää historiatietoisuutta ja kulttuurin tuntemusta. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppiaineen tarkoituksena on tukea identiteetin rakentumista.

Ideoita: Historian tunnilla kuvataan videohaastattelu, jossa tutustutaan esimerkiksi oman koulun tai alueen historiaan. Haastateltava voi olla esimerkiksi joku koulun henkilökunnasta tai oppilaan oma sukulainen tai tuttu (toteutusideoita Kulttuurin vuosikellosta). Koulun tai jonkin lähialueen kiinnostavasta kohteesta voidaan laatia myös oppilaiden valmistelema valokuvanäyttely, valmistella kävelyreitti tai tehtäväpaketti tutustumista varten. Oppilaat voivat kerätä muistitiedoa paikallisessa vanhainkodissa.

Yhteiskuntaopissa painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään: harjoitellaan yhteistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamista lähiyhteisössä (kotiseutukasvatus).

Ideoita: Yhteiskuntaopin tunnilla oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat postimerkin oman paikkakuntansa merkittävimmästä nähtävyydestä. Oppilaat selvittävät, missä rakennuksissa ja tiloissa tehdään lähiyhteisön tärkeitä päätöksiä, ja tutustuvat niihin.  Millaisia ovat rakennukset, joissa päätetään asioista? Minkälaisiin paikkoihin ihmisiä kokoontuu ja missä asioissa? Kuinka nämä vallan näyttämöt ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana? Oppilaat tutustuvat lähialueen erilaisiin vähemmistöihin ja haastattelevat heitä heidän kokemuksistaan. Oppilaat tutustuvat Tellervo Kalleisen and Oliver Kochta-Kalleisen Valituskuoro-teokseen ja toteuttavat oman kriittisen kannanottonsa oman kotiseutunsa tilanteeseen.

Musiikin oppiaineessa oppilaat tutustuvat musiikkikulttuureihin ja -tyyleihin monipuolisesti. Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia. Musiikin opetuksen ohjelmiston valinnassa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Tehtävänä on mm. innostaa oppilasta tutustumaan musiikilliseen kulttuuriperintöönsä leikkien, laulaen ja liikkuen sekä nauttimaan musiikin esteettisestä, kulttuurisesta ja historiallisesta monimuotoisuudesta.

Ideoita: Oppiaineessa luodaan tilanteita joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisia musiikillisia ja monitaiteellisia kokonaisuuksia. Musiikin tunnilla oppilaat sanoittavat uudestaan kotiseutu- tai maakuntalaulun/räpin tms.

Käsityön opetuksessa huomioidaan oppilaiden oma elämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustutaan esimerkiksi virtuaalisesti sekä museo-, näyttely- ja kirjastokäynneillä.

Ideoita: Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen ja yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Käsityötunnilla tutustutaan paikallisiin perinnetaitajiin ja sovelletaan käsityöperinnettä omaan käsityöhön. Oppilaat tekevät tekniikkavideon siitä, kuinka käsityön työvaihe tehdään oikeaoppisesti.

Kotitalouden opetussisältöihin kuuluvat ruoka- ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodin juhlia. Tavoitteena on edistää kädentaitoja ja luovuutta.

Ideoita: Kotitalouden tunnilla tutustutaan eri maiden ruokakulttuuriin ja kokkaillaan erilaisia perinneruokia. Oppilaat voivat suunnitella niistä esimerkiksi teemaviikon, ruokablogin tai ohjekirjasen. Oppilaat suunnittelevat ja rakentavat piparitalon yhteisesti valitusta, paikallisesta merkkirakennuksesta tai kulttuuriympäristöstä.

Liikunnassa tuetaan kulttuurista moninaisuutta. Opetus perustuu paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Oppiaineessa huomioidaan luonto-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemukset.

Ideoita: Liikuntatunnilla kuvataan harjoitellusta lajista tekniikkavideo. Oppilaat toteuttavat parkour-reitin vähintään kahden merkittävimmän paikallisen rakennuksen välille, tai he suunnittelemat kaupunkisuunnistuksen, jossa käydään läpi paikkakunnan merkittävimmät rakennetun ympäristön kohteet (patsaat, puistot, rakennukset).