Kiertävä Lastenkulttuurikeskus Kattila toteuttaa monitaiteisesti erilaisia työpaja- ja konserttisisältöjä osana kulttuurikasvatussuunnitelmia sekä varhaiskasvatukseen että kouluihin. Kattilan kulttuurikasvatussuunnitelmatyö koostuu suunnitelmien kirjoituksesta ja koordinoinnista kuntien kanssa, sekä niiden työpajojen ja esitysten toteuttamisessa, joihin kunnassa ei ole paikallisia osaajia. Kattilan kehittämä Matkalla-toimintamalli laajentaa kulttuurikasvatussuunnitelmat koskemaan kaikkia kuntien asukkaita lasten ja nuorten lisäksi.
Kulttuurikasvatussuunnitelma mahdollistaa jo nyt monissa kunnissa sen, että taiteenalojen ammattilaisten tuottamat sisällöt ja konsertit saavuttavat lapsia ja nuoria yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Kattilan taide- ja kulttuurisisältöjen kavalkaadiin kuuluvat musiikki, teatteri, nukketeatteri, tanssi, kuvataide, mediataide, elokuvakasvatus, kädentaidot, perinnekulttuuri, valokuvaus ja sirkus, josta tässä kirjoituksessa kerrotaan tarkemmin.
Sirkus houkuttelee liikkumaan ja haastaa aivoja
Sirkuksen sisään mahtuu hyvin monenlaisia ja toisistaan poikkeavia lajeja. Karkeasti sirkus jaotellaan tällaisessa kulttuurikasvatustyöhön suunnatussa kouluissa, päiväkodeissa ja laitoksissa tehtävässä toiminnassa akrobatiaan, jongleeraukseen ja tasapainoiluun. Noidenkin alle mahtuu lukuisia alalajeja, jotka poikkeavat toisistaan. On tärkeää, että sirkusta on ohjaamassa alan ammattilainen, jotta taiteenalan valtavat mahdollisuudet ja käyttökelpoisuus koulujen arjessa tulee esille. Ammattinsa osaava sirkusohjaaja saa koko kouluyhteisön parhaimmillaan innostumaan heille uusista lajeista. Liikuntatuntien ja välituntien liikkumista innostamaan on moniin kouluihin hankittu sirkustuntien jälkeen välineitä, joiden käyttöä on sirkustyöpajoissa opeteltu.
Monipuolisen taiteenlajin sisällöt ovat helposti muokattavissa eri ikäisille oppijoille
Sirkuksen puolella todella vallitsee runsaudenpula; on mistä valita. Sirkustuntien sisällöt on ammattilaisen helppo saada hyvinkin tarkasti vastaamaan kohderyhmien tarpeita. Hyvä esimerkki on yläkoululaisten jongleeraustyöpajat. Nuoret kiinnostuvat helposti pallojongleerauksesta ja monet ovat huomanneet, että lajissa eteneminen on mahdollista ja hauskaa. Jongleeraus vaikuttaa aivojen toimintaan ja harjoitusten jälkeen levossa oikean ja vasemman aivopuoliskon välille kasvaa uusia hermoyhteyksiä. Tämä mahdollistaa edelleen kehittymisen lajissa ja toki avaruudellinen hahmottaminen ylipäätään kehittyy. Myös flowerstick- ja diabolotyöpajat ovat mielekkäitä yläkoululaisille sekä haastavat oppilaiden hienomotoriikkaa. Useimmiten koulut ovat tuntien jälkeen lähteneet hankkimaan jongleerausvälineitä liikunta- ja välitunneilla käytettäviksi.
Oppilaiden ja opettajien innostaminen sirkuksen pariin on tärkeää. Tutkimuksien mukaan jongleerauksella on aivoterveydelle suotuisa vaikutus; oikean ja vasemman aivopuoliskon välille kasvaa uusia hermoyhteyksiä levossa, kun jongleerauksella on ensin aktivoitu aivoja.
Mitä lisäarvoa on kulttuurikasvatussuunnitelmien on juuri sirkussisällöillä?
Sirkus sisältää taiteenalana yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä. Sirkusesityksen kokoamiseen tarvitaan monenlaisia osaajia, joita ei keskenään mitenkään voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Sirkuksessa jokaisen onnistuminen on tärkeää ja se luo uskomattoman vahvan yhteishengen. Asiaa on hyvä avata esimerkillä: Alakoululaisille on hyväksi kehittää sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja. Tähän sopivat erinomaisesti pariakrobatian ja pyramidien tekemisen harjoitteet. Pyramidin rakennuksessa jokainen osallistuja on tärkeä ja jokaista tarvitaan, joten yhdessä toimiminen kehittyy väkisin. Lopullinen pyramidi motivoi jokaista tekemään huolella oman roolinsa, koska lopputulos palkitsee. Parasta on yhdessä tekeminen, johon tällaiset harjoitteet ohjaavat.
Kirjoittaja
Mette Ylikorva
sirkustaiteen ohjaaja, AMK
soveltavan sirkuksen ja vauvasirkuksen ohjaaja
Artikkelikuva: Mette Ylikorva
