Inspiroiva, hyödyllinen, johdonmukainen, kannustava, reflektoiva, käytännöllinen ja tehokas. Näillä sanoilla irlantilaiset, skotlantilaiset ja hollantilaiset opettajat ja projektityöntekijät kuvasivat suomalaista kulttuurikasvatussuunnitelmien suunnittelutyökalua.
Työkalu on maksuton ja kaikille avoin apuväline kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisprosessin tueksi. Se sisältää konkreettisia vinkkejä, neuvoja ja linkkejä suunnitteluprosessin eri vaiheisiin ja tekee suunnitteluprosessista systemaattisen kokonaisuuden. Työkalun lopputuloksena on valmis, yhteinen ja jokaisen vuosiluokan kattava suunnitelma koko kunnalle tai alueelle.
Kulttuurikasvatussuunnitelmien suunnittelutyökalu on tehty suomalaisen varhaiskasvatus- ja peruskoulujärjestelmän mitoilla; myöhäinen koulunaloitusikä, kuntakohtaisuus ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin peilaaminen heijastuvat suunnittelutyökalun rakenteessa. Suomalainen koulutusjärjestelmä on kuitenkin maailmanlaajuisesti tarkasteltuna uniikki, eivätkä samat toimintamallit sovi kaikkialle. Tästä johtuen suunnittelutyökalun arviointi kansainvälisissä yhteisöissä on merkittävää kulttuurikasvatussuunnitelmien kansainvälisen levittämisen edistämiseksi.
Oulun kaupungin Culture United -hankkeessa kansainväliset vieraat pääsivät tutustumaan, kokeilemaan ja arvioimaan suomalaista kulttuurikasvatussuunnitelmien suunnittelutyökalua. Kulttuurikasvatussuunnitelmat toimintamallina herättivät ihastusta, vaikka joissain maissa on samankaltaisia malleja käytössä. Erityisesti kulttuurikasvatussuunnitelmien valtakunnallisesti suuri määrä sekä tiivis yhteistyö kulttuuri- ja opetustoimen välillä kiinnittivät huomiota.
Kulttuurikasvatussuunnitelmat nähtiin keinona laajentaa oppilaiden tietämystä, ymmärrystä ja oppimista omasta kulttuuristaan ja paikallisesta kulttuuriperinnöstä.
Juuri koulujärjestelmien eroavaisuudet aiheuttivat eniten konflikteja suunnittelutyökalun käytössä. Eniten haasteita aiheutti suunnittelutyökalun rakentuminen luokka-asteittaisista sisällöistä. Suomessa lapset aloittavat koulupolkunsa verrattain myöhään, joten työkalun luokka-asteet eivät sovi yhteen kaikkien maiden ikäluokkien kanssa. Siirtyminen luokka-asteista ikäluokkiin palvelisi siten paremmin kansainvälisiä koulujärjestelmiä. Toinen keskeinen kehityskohde on suunnittelutyökalun kuntakohtaisuus. Työkalu on muodostettu luomaan koko kunnan kattava kulttuurikasvatussuunnitelma. Suomalaiset kunnat ovat kuitenkin asukasluvultaan kansainvälisessä vertailussa pieniä riippumatta siitä, tarkastellaanko niitä keskiarvon vai mediaanin kautta. Kansainvälisesti kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen olisi helpompaa aloittaa koulukohtaisesti, kuin sitouttaa koko kunta mukaan.
Näistä huolimatta kaikkia maita yhdisti samanlainen arvopohja ja tavoite – tasavertaisuus. Kaikki maat määrittivät kulttuurikasvatuksen arvopohjan koostuvan muun muassa luovuuden ja itseilmaisun tukemisesta, uusista oppimisympäristöistä sekä opetussuunnitelman sisältöjen laajentamisesta. Suunnittelutyökalu koettiin informatiivisena, helposti lähestyttävänä sekä rohkaisevana. Se antoi kulttuurikasvatussuunnitelman laatijalle itsevarmuutta ja kompetenssia suunnitteluprosessiin. Työkalua oli helppo seurata, ja sen visuaalinen ulkoasu koettiin miellyttäväksi. Työkalun kautta hahmotettiin, millaista kulttuurikasvatusta kouluissa jo tehdään ja miten sitä voitaisiin kehittää entisestään.
