Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton tietojen mukaan Suomessa on lähes 230 (n. 75% kunnista) kulttuurikasvatussuunnitelmaa käytössä. Koska jokainen suunnitelma on luotu paikallisten piirteiden ja tarjonnan pohjalta eikä niille ole laadittu ulkopuolisia, velvoittavia raameja, on erilaisia suunnitelmia olemassa yhtä monta kuin on kuntiakin. Yhtäältä se mahdollistaa kunnille vapauden laatia juuri omanlaisensa suunnitelman, mutta toisaalta se luo riskejä kuntien väliselle yhdenvertaisuudelle.
Kulttuurikasvatusta kaikille – vai onko sittenkään?
Eroavaisuudet kulttuurikasvatussuunnitelmissa lähtevät jo siitä, millä kouluasteilla suunnitelma on käytössä. Tuoreen kuntakyselyn (2024) mukaan kulttuurikasvatussuunnitelmat ovatkin jo melko hyvin mukana lasten ja nuorten koulupolulla erityisesti perusopetuksessa (99%) ja varhaiskasvatuksessa (68%), mutta toisella asteella niiden käyttö on vielä vähäistä (lukiokoulutus 31%, ammatillinen koulutus 2%).
Valitettavasti kaikkialla suunnitelmat eivät kuitenkaan tavoita kaikkia alueen lapsia ja nuoria. Yhden kunnan esimerkissä suunnitelma tavoitti noin 90% perusopetuksen oppilaista, esikoululaisista noin 80% ja varhaiskasvatukseen kuuluvista vain puolet. Joissain tapauksissa suunnitelma kattoi perusopetuksenkin puolelta vain noin puolet oppilaista. Selitykseksi annettiin se, että osallistuminen on opettajan aktiivisuudesta ja koulun resursseista riippuvaista. Varhaiskasvatuksen osalta tilanteeseen vaikuttaa se, kattaako suunnitelma vain kunnalliset varhaiskasvatusyksiköt vai myös yksityiset. Monissa tapauksissa kunta ei edes laske lasten tai nuorten määrää, vaan pelkästään käyntien lukumäärän.
Kyselyyn vastanneiden 118:n kunnan kulttuurikasvatussuunnitelman avulla noin 290 000 lasta ja nuorta pääsevät kokemaan ja tuottamaan monipuolista ja laadukasta taidetta ja kulttuuria eri kouluasteilla. Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton tietojen mukaan kulttuurikasvatussuunnitelmien kokonaismäärä Suomessa on tällä hetkellä lähes 250:n luokkaa, eli kulttuurikasvatussuunnitelmien piiriin voidaan arvioida tällä hetkellä kuuluvan yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta ympäri Suomen! Se tarkoittaisi sitä, että yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta saisi kouluvuoden aikana maksuttomia, laadukkaita, ikäryhmälle sopivia ja monipuolisia taide- ja kulttuurikokemuksia, joiden pariin he eivät välttämättä muutoin pääsisi. Mutta tähän ei pidä tyytyä, sillä vielä noin 60 kunnan lapset ja nuoret jäävät kulttuuri- ja taidesisällöistä paitsi. Työ ole valmis, ennen kuin jokaisen suomalaisen lapsen ja nuoren voidaan todeta pääsevän kulttuurikasvatussuunnitelman piirissä toteuttamaan kulttuurisia oikeuksiaan.
Monipuolisuus laadun takeena
Vaihtelevuutta kuntien välillä on etenkin suunnitelmien sisällöissä. Suunnitelmat sisältävät eniten musiikkia (98% kunnista), kuvataidetta (94%), museokäyntejä (93%) sekä sanataidetta ja kirjallisuutta (91%). Sen sijaan vain alle puolet kunnista pystyivät tarjoamaan tila- ja ympäristötaidetta (35%) tai sirkustaidetta (41%).
Joissain kunnissa suunnitelma saattoi sisältää vain kahta taiteenlajia, kun toisaalla mukana oli kymmenen. Osassa kunnissa mukana ei ollut yhtään varsinaista taiteenlajia, lähinnä kulttuuriperintöön ja paikalliskulttuuriin liittyviä teemoja. Vaihtelevuutta kulttuurikasvatussuunnitelmien sisällöissä löytyy siis huolestuttavan paljon, ja tarve niiden valtakunnalliselle ohjaamiselle on olemassa. Kunnat kokivatkin kyselyn perusteella, etteivät pystyisi ilman kulttuurikasvatussuunnitelmia tarjoamaan yhtä monipuolisesti eri taiteenlajeja oppilaille.
Parhaimmillaan kulttuurikasvatussuunnitelmat tarjoavat lapsille ja nuorille monipuolisen kattauksen eri taiteenlajeja osana kouluvuotta. Kyselyyn vastanneiden kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmat sisälsivät keskimäärin seitsemää eri taiteenlajia. Tätä on hyvä suhteuttaa kuntiin, joilla suunnitelmaa ei vielä ole. Perusopetuksen oppiainejakoisen järjestelmän kautta tulevat ainoat taiteenlajit ovat kirjallisuus, musiikki ja kuvataide. Musiikkia lukuunottamatta esimerkiksi esittävät taiteet (teatteri, tanssi ja sirkus) puuttuvat perusopetuksesta kokonaan, eikä lapsille ja nuorille tarjota kosketuspintaa näihin taiteenlajeihin lainkaan. Yleissivistävän perustuksen puuttumisen johdosta näiden pariin hakeutuminen harrastuksen tai myöhemmin jopa jatko-opintomahdollisuuden ja työllistymisen muotona on vaikeaa ja epätodennäköistä.
Valtakunnallista yhdenvertaisuutta taiteenlajien osalta parantaa Taidetestaajat, Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset ja heidän opettajansa 1–2 kertaa lukuvuodessa vierailulle korkealaatuisten taide-elämysten pariin. Vuonna 2017 alkanut kulttuurikasvatusohjelma on sisältänyt taiteenlajeiltaan muun muassa sirkusta, teatteria, elokuvaa, tanssia, oopperaa, valokuvaa, monitaidetta, arkkitehtuuria, muotoilua, pelitaidetta sekä korutaidetta. Valintaprosessin läpikäyvät elämykset ovat tarkoin harkittuja ja sisältävät aina etko- ja jatkotyöskentelyä muodostaen laadukkaan ja pedagogisesti rakennetun kokonaisuuden. Taidetestaajat kustantaa kouluille matkat sekä pääsyliput taide-elämyksiin, ja tätä kautta ratkoo kuntien haasteita tehden kulttuurikasvatuksesta yhdenvertaisempaa ja saavutettavampaa kunnille. Taidetestaajat toimii valmiina sisältönä kahdeksasluokkaisille kulttuurikasvatussuunnitelmiin, ja kuntakyselyn perusteella Taidetestaajat onkin osa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmaa 71 prosentilla kunnista.
Lopuksi
Kuntakyselyn tulokset heijastavat kulttuurikasvatuksen monimuotoisuutta ja sen haasteita kuntien keskuudessa. Kuntien väliset erot suunnitelmien kattavuudessa ja sisällöissä tuovat esille tarpeen valtakunnalliselle ohjaukselle ja yhteistyölle, jotta kulttuurikasvatus voi olla kaikkien lasten ja nuorten ulottuvilla. Tulevaisuudessa on tärkeä varmistaa, että suunnitelmat ovat monipuolisia ja tavoittavat kaikki alueen lapset ja nuoret, jotta jokainen saa mahdollisuuden kokea ja tuottaa monipuolista ja laadukasta taidetta ja kulttuuria.
Kirjoittaja
Eeva Laitinen, projektikoordinaattori
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
