Elokuvateatteriverkosto on Suomen toiseksi laajimmalle levinnyt kulttuurilaitosverkosto kirjastojen jälkeen. Kattavan elokuvateatteriverkoston potentiaali kannattaakin ottaa käyttöön myös kulttuurikasvatussuunnitelmia tehtäessä.
Elokuva monipuolisena taiteenlajina istuu kulttuurikasvatussuunnitelmiin sekä omana itsenäisenä ilmaisumuotonaan että opetussuunnitelmien toteuttamista ja monilukutaidon opetusta tukevana kulttuurituotteena. Elokuvateatteriympäristössä elokuva pääsee oikeuksiinsa ja antaa mahdollisuuden laajempaan tapa- ja kulttuurikasvatukseen. Suurin osa suomalaisista elokuvateattereista on itsenäisiä yrityksiä, joten kulttuurikasvatussuunnitelmaan sisällytetty elokuvateatterikäynti tukee myös paikallista luovan alan yritystoimintaa. Elokuvasisältöjen painotuksilla elokuvateatterikäynti on helppo räätälöidä paikallisen kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaiseksi. Sopivien elokuvien valinnassa auttaa tarvittaessa Koulukino, jonka asiantuntijoiden puoleen voi kääntyä myös elokuvateatterikäynnin järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä.
Kaikki Suomen 179 elokuvateatteria ovat sitoutuneet järjestämään koulukinonäytöksiä koulupäivän aikana. Näytökset tilataan ottamalla yhteyttä suoraan paikalliseen elokuvateatteriin. Koulukino.fi verkkopalvelusta löytyy satojen elokuvien lista elokuvateatterinäytöksiin tilattavissa olevista elokuvista, ohjeita koulukinonäytöksen järjestämiseen sekä elokuvateattereiden ja -levittäjien yhteystietoja. Koulukinonäytösten sitomisessa osaksi opetussuunnitelmien tavoitteita ja sisältöjä sekä elokuvan yhdistämisessä osaksi kulttuurikasvatussuunnitelmien teemoja kannattaa hyödyntää myös Koulukinon oppimateriaaleja. Oppimateriaalit ovat saatavilla maksutta Koulukino.fi-palvelussa.
Esimerkkejä elokuvateatterikäynnistä osana kulttuurikasvatussuunnitelmia
Konnevesi – KOPS
Konneveden KOPSia toteutetaan elokuvan osalta onnistuneessa yhteistyössä paikallisen elokuvateatterin Navettakinon kanssa. KOPSin mukaisesti 8.-luokkalaiset viedään vuosittain Navettakinoon, joskus joitakin ajankohtaisia näytöksiä tarjotaan useille ikäluokille. Koululaisnäytökset ovat aina tilausnäytöksiä ja oppilaille tarjottava paketti neuvotellaan elokuvateatterin kanssa vuosittain, lisäksi järjestetään oppilaskuljetus.
Konneveden kulttuurikasvatustoimintaan on budjetoitu tietty summa vapaa-aikatoimen budjettiin. Vapaa aikasihteeri koordinoi toimintaa varmistaen, että kunnan lapset ja nuoret saavat yhdenvertaiset palvelut riippumatta siitä, millä koululla heidän opetuspalvelunsa kulloinkin järjestetään.
Kulttuurikasvatussuunnitelma on Konnevedellä osa paikallista opetussuunnitelmaa, opettajia tiedotetaan koulukino.fi -palvelusta ja he myös käyttävät Koulukinon oppimateriaaleja. Konneveden KOPS-toiminnalla on nimetty ohjausryhmä, joka koostuu sekä esimiestason toimijoista että varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaa-aikatoimen työntekijöistä. Lisäksi mukana on ympäristösihteeri teknisen osaston puolelta. Ohjausryhmän yhtenä tehtävänä on vuosittain koota myös lukuvuoden painopisteisiin linkittyvää vinkkipakettia. Kaikki materiaalit ja vinkit ovat kunnan kaikkien koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden henkilöstön käytettävissä.
Konneveden entisen sivistystoimenjohtaja Mari Jämsenin terveiset:
”Kannustan myös pieniä kuntia huomioimaan elokuvat osana kulttuurikasvatusta. Olemme todenneet leffojen jälkeiset opetuskeskustelut erittäin antoisiksi ja ajatuksia herättäviksi. Konnevedeltä on melko vaatimattomat julkiset kulkuyhteydet isompiin kuntiin, joissa lapset ja nuoret voisivat käydä elokuvissa omalla ajallaan. Paljon riippuu siis perheiden resursseista. Tästäkin syystä elokuvan nostaminen osaksi kulttuuritoimintaa on merkittävää.
KOPSin laatiminen kannattaa. Siinä jäsentyy omat paikalliset toimintamallit järkeväksi kokonaisuudeksi, jota on helppo vuosittain tarvittaessa päivittää. Työtunteja laadinta alkuun vaatii. Ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Mutta valmis työ palkitsee!”
Turku – Elämyspolku
Turun Kulttuuripolku on Suomen ensimmäinen kulttuurikasvatussuunnitelma. Se kirjattiin Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuonna 2004, nykyään Kulttuuripolku on osa Elämyspolkua. Koulukinonäytökset ovat kuuluneet Kulttuuripolulle alusta saakka. Turussa kaikki 2. ja 7. luokkien oppilaat pääsevät elokuvateatteriin ja 3. ja 8. luokat katsovat elokuvan koulussa.
Kaikki Elämyspolun rahat sisältyvät koulujen budjetteihin. Elokuvateatterikäynti on koettu yleensä helpoksi ja mukavaksi järjestää. Perusperiaatteena on, että luokka valitsee elokuvan ja opettaja hoitaa käytännön järjestelyt. Luokat valitsevat elokuvat pääsääntöisesti Koulukinon valikoimasta ja opettajat myös hyödyntävät oppimateriaaleja. Elokuvanäytösten osalta yhteistyötä tehdään monien toimijoiden, mm. Finnkinon ja Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen, kanssa.
Toiminta on 17 vuoden aikana vakiintunut ja koulut ja rehtorit tuntevat Elämyspolun sisällöt hyvin. Jokaisella koululla on oma vuosittain nimettävä Elämyspolun yhdysopettaja, joka tukee omalta osaltaan Elämyspolun toteutumista.
Turun Elämyspolku-koordinaattori Leena Kulmalan terveiset:
”Kuntakohtainen opetussuunnitelma on kaiken a ja o. Opettajan on toteutettava elokuvakasvatusta ja koulun on tarjottava siihen riittävät resurssit, mikäli tämä on kirjattu opetussuunnitelmaan.”
Kirjoittaja
Marjo Kovanen
Erityisasiantuntija/Senior specialist
Koulukino – Skolbio
marjo.kovanen@koulukino.fi
