Lasten vappu, ystävänpäivä, karjalanpaisti ja kirkonrotta – siinä muutama lasten nimeämä elävä perintö, joka on läsnä lasten arjessa ja juhlassa. Museovirasto kerää Elävän perinnön wikiluetteloon erilaisia perinteitä ja tuottaa työkaluja, joiden avulla lasten tietoisuutta ja osallisuutta aineettomasta kulttuuriperinnöstä pyritään lisäämään. Juuri ilmestynyt Perintöhyrrä johdattele keskusteluun elävästä kulttuuriperinnöstä.
Kulttuuriperintö on osa lasten ja nuorten kokemusmaailmaa. Kulttuuriperintö on tärkeä osa identiteettiä, oli sitten kyse oman perheen, suvun, kotiseudun tai laajemman kansallisen kulttuuriperinnön kontekstista. Kulttuuriperintöjä on yhdelläkin ihmisellä monia ja tuntemalla omat juurensa on helpompi ymmärtää myös muiden kulttuurien perinteitä. Lapset ja nuoret ovat tärkeässä osassa perinteiden siirtämisessä ja myös uudistamisessa. Kulttuuriperintö on osa lastenkulttuuria.
Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten elämässä. Elävää perintöä ovat esimerkiksi juhlat, käsityötaidot, tanssi ja musiikki, suullinen perinne sekä ruokaan tai luontoon liittyvät elävät perinteet. Se koskettaa meitä kaikkia arjessa ja juhlassa, työssä ja harrastuksissa. Kulttuuriperintöön voidaan joskus liittää elitistisiä näkökulmia, mutta elävää perintöä harjoittaa jokainen: käymme saunassa, laulamme joululauluja, neulomme villapaitoja, vietämme juhannusta ja kerromme vitsejä.
Suomessa esimerkkejä on kerätty jo yli kahdensadan artikkelin verran Museoviraston ylläpitämään Elävän perinnön wikiluetteloon, josta löytyy myös kolmisenkymmentä lasten ja nuorten tekemää artikkelia. Oppilaiden tekstit ovat syntyneet Museoviraston oppimateriaalisivuston tehtävien innoittamana. Sivustolta löytyy runsas oppimateriaalipankki, jonka avulla elävää perintöä voi käsitellä opetuksessa.
Uusimpana työkaluna on syntynyt Perintöhyrrä, joka johdattelee lapset keskustelemaan elävästä perinnöstä kestävän kehityksen näkökulmasta. Museoviraston ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran luoman työkalun avulla erilaisten ryhmien on mahdollista viritellä mutkatonta keskustelua kulttuuriperinnöstä tai johdatella eri-ikäisiä oppijoita syvempään pohdintaan. Työkalu on julkaistu kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sen voi tulostaa maksutta Museoviraston sivuilta ja käyttää apuna työpajoissa. Hyrrän otsikointi noudattaa opetussuunnitelmien laaja-alaisen osaamisen arvoperustaa ja kannustaa oppilaiden ja opettajien yhteiseen oppimisprosessiin.
Perintöhyrrä on syntynyt osana Museoviraston koordinoimaa kansainvälistä LIVIND-hanketta, jossa yhdeksän maan yhteistyöllä tunnistetaan elävän perinnön ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä ruohonjuuritasolla. Perintöhyrrän esikuvana on ollut Kestävän kehityksen kompassi, jonka 18 käännöstä ovat levinneet ympäri maailman.
Lastenkulttuurin kevätpäivillä 2022 pidimme työpajoja kymmenille alan ammattilaisille elävästä kulttuuriperinnöstä. Kuvakorttien kanssa pelatessamme omaksi kulttuuriperinnöksi tunnistettiin odotetusti saunominen, sienestys, marjastus ja karjalanpiirakat. Toisaalta myös romanien lauluperinne ja saamenkäsityö kiinnosti monia. Loppuhavaintona päivän keskusteluille oli, että kulttuuriperintö kiinnostaa ja koskettaa lastenkulttuurin toimijoita, mutta tietoa ja työkaluja tarvitaan lisää. Tähän toiveeseen pyrimme tulevaisuudessa paremmin vastaamaan.
Lataa tästä Perintöhyrrä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Perintöhyrrään liittyvän videon voit katsoa täältä.
Muihin elävään perintöön liittyviin oppimateriaaleihin voit tutustua Museoviraston verkkosivulla.
Kirjoittaja
Leena Marsio, erikoisasiantuntija
Museovirasto
