Usein kysyttyä

Miksi tarvitaan paikallinen kulttuurikasvatussuunnitelma?

Paikallinen suunnitelma mahdollistaa oman alueen erityispiirteiden ja paikallisten painotusten esiintuomisen. Lapsi ja nuori kasvavat osaksi paikallista kulttuuriympäristöä.

Toimijoissa, tiloissa ja tapahtumissa on alueellisia eroja, jotka on mahdollista huomioida  paikallisessa suunnitelmassa. Kulttuurikasvatussuunnitelma luo raamit ja yhteiset toimintamallit kunnan sisälle ja helpottaa yksittäisten koulujen ja opettajien työtä.

Miksei jokainen koulu tee omaa suunnitelmaansa?

Koko kunnan kattavan kulttuurikasvatussuunnitelman avulla saavutetaan koko ikäluokka, mikä tekee kulttuurikasvatuksesta tasa-arvoisempaa ja tasapuolisempaa. Kunnallinen kulttuurikasvatussuunnitelma takaa, ettei kulttuurin kokeminen jää vain yksittäisen opettajan tai rehtorin kiinnostuksen tai yksittäisen koulun määrärajojen varaan. Koko kunnan alueella toteutettavan kulttuurikasvatuksen suunnitteleminen keskitetysti säästää myös resursseja, helpottaa yksittäisten koulujen ja opettajien työtä ja auttaa kulttuurilaitoksia kohdistamaan toimintaansa kouluille.

Miksi kulttuuri tarvitsee oman suunnitelman?

Perusopetuksella on yleissivistävä tehtävä ja taiteen ja kulttuurin tunteminen kuuluu yleissivistykseen. Lisäksi perusopetukselle on erikseen nimetty myös kulttuuritehtävä. Kulttuurikasvatussuunnitelma on monipuolinen ja laaja kokonaisuus, se ei koske vain taito- ja taideaineista. Se sisältää myös esimerkiksi mediakasvatusta, ympäristökasvatusta ja kestävää kehitystä – jossain kunnissa jopa liikuntaa. Kulttuuri tuo oppimiseen uusia menetelmiä ja edistää muiden aineiden oppimista. Esimerkiksi matematiikkaa voi oppia musiikin avulla.

Kulttuurikasvatussuunnitelma on vastaus monien opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen: Sen avulla oppimisympäristöt ja opetuksen työtavat monipuolistuvat. Laaja-alaisista osaamisalueista erityisesti L2 eli Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu painottaa kulttuuriperinnön arvostamista ja kulttuuri-identiteetin rakentamiseen pyrkiviä sisältöjä eri vuosiluokilla ja eri oppiaineissa. Myös kulttuuri-identiteetti ja kulttuurinen pääoma ovat osa laaja-alaista osaamista.

Alakoulun tanssipaja (Kuva: Hanna Nyman / Vantaan kaupunki)
Kuva: Hanna Nyman / Vantaan kaupunki

Kuinka paljon aikaa ja rahaa tarvitaan?

Minimimiehitys kulttuurikasvatussuunnitelman työstämiseen voi olla esimerkiksi alakoulun opettaja, yläkoulun opettaja ja kulttuuritoimen työntekijä. Yhdelle työryhmän jäsenistä kannattaa antaa päävastuu suunnitelman kirjoittamisesta ja projektin koordinoinnista.

Kokemusten mukaan suunnitelman laatimiseen kuluu vähimmillään noin 10 tuntia tai kolme viikkoa. Toisessa ääripäässä suunnitelmaa kirjoitetaan yli vuoden verran. Se, kuinka kauan teidän kuntanne suunnitelman laatimiseen kuluu aikaa, riippuu esimerkiksi resursseista, tavoitteista ja lähtötilanteesta. Suunnitelman laatiminen ei vaadi muita kuin henkilöresursseja, siis jonkun, joka suunnitelman kirjoittaa.

Jos toimintaan on käytettävissä vain vähän rahaa, suunnitelmassa kannattaa hyödyntää mahdollisimman pitkälle toimintaa, joka voidaan toteuttaa olemassa olevilla henkilöresursseilla kouluissa, kirjastoissa ja kunnan kulttuurilaitoksissa. Koululaisten kuljettamisen sijaan koululle voidaan tuoda esityksiä ja taiteilijoiden vetämiä työpajoja.

Mitä hyötyä oppilaalle on yhdestä irrallisesta kulttuurikäynnistä?

Kulttuurikasvatussuunnitelman tarkoituksena juuri on, etteivät kulttuurikokemukset olisi irrallisia. Suunnitelma laaditaan kunnan opetustoimen ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä. Toiminta jatkuu vuodesta toiseen, jolloin siitä rakentuu jatkumo. Käynteihin yhdistetään myös ennakko- ja jatkotyöskentelyä.

Miksi ja miten maahanmuuttajat otetaan huomioon kulttuurikasvatuksessa?

Globaalistuvassa ja alati kansainvälistyvässä Suomessa monikulttuurisuutta ja sen ymmärrystä tulee lisätä. Tietoisuus muiden kuin valtakulttuurin tavoista, perinteistä tai uskonnoista lisää oppilaiden suvaitsevaisuutta ja vähentää ennakkoluuloja. Samoin suomalaiset kulttuuri-ilmiöt, juhlaperinteet, historialliset tapahtumapaikat tai näyttelyt auttavat maahanmuuttajaa kotoutumaan ja kiinnittymään kotiseutuunsa, olemaan yhtenä muiden joukossa. Kulttuurisen lukutaidon kehittyminen, erilaisten kulttuureiden ymmärrys ja oman kulttuuri-identiteetin kehittyminen vahvistavat suvaitsevaa ja osallistavaa kansalaisuutta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa linjataan, että jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä on tuettava monipuolisesti. Kulttuurikasvatuksen avulla vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten tunteen siitä, että he ovat osa yhteisöä ja yhteiskuntaa, voidaan vahvistaa. Esimerkiksi paikallisidentiteetin huomioiva kasvatus yhdistää kaikkia oppilaita, opettaa vastuuntuntoa omasta ympäristöstä ja luo yhteisöllisyyttä. Juurtuminen omaan uuteen kotiseutuun voi olla eheyttävä kokemus esimerkiksi pakolaistaustaiselle oppilaalle.

Erilaisista kulttuuritaustoista muodostuva opetusryhmä voi jakaa toisilleen tietoutta ja osaamista erilaisista kulttuureista, perinteistä ja taidemuodoista. Toteutuksessa kannattaa aina pyrkiä hyödyntämään erilaista taustoista tulevien oppilaiden tuomia näkökulmia ja mahdollista erityisosaamista, jotta monikulttuurisuus voi toteutua. Kulttuurikasvatus voi parhaimmillaan kasvattaa maailmankansalaisuuteen, jolloin henkilöllä on tarvittavat tiedot ja taidot selvitä siellä, missä sitten tulevaisuudessa haluaakin asua.

Kuinka erityisoppilaat huomioidaan kulttuurikasvatuksessa?

Kulttuurikasvatus on kouluille erinomainen tilaisuus huomioida ja ottaa kaikki mukaan – siis lisätä inkluusiota. Yhteisesti erilaisille ryhmille toteutettu kulttuurikasvatus luo yhteishenkeä ja vähentää keskinäisiä ennakkoluuloja.

Yhteisesti järjestetty kulttuuritoiminta tarjoaa tukea tarvitseville oppilaille mahdollisuuden osoittaa omaa osaamistaan ja erityistaitojaan. Monilla erityisoppilailla on taiteellista erityislahjakkuutta, minkä vahvistaminen on heidän identiteetilleen ja itsetunnolleen palkitsevaa. Kulttuurikasvatus on myös kuntouttavaa toimintaa erityisoppilaille ja lisää myös heidän hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Esimerkiksi erilaiset taidemuodot ovat tärkeä osa monen autismin kirjon oppilaan kuntoutumista. Vaihtoehtoisten itseilmaisutapojen löytäminen voi olla merkittävä apu monelle erityisoppilaalle.

Erityisryhmien kulttuurikasvatus vaatii ohjaajalta motivaatiota, rohkeutta ja joustavuutta. Erityisryhmillä on monenlaisia tarpeita, tilanteet muuttuvat nopeasti ja asiat eivät aina mene suunnitelman mukaisesti. Ryhmät tulee kohdata arvostaen, ymmärtäen ja omana itsenään.

Miten kulttuurikasvatussuunnitelma toimii yhdysluokilla?

Yhdysluokkien huomioonottamisessa on useita vaihtoehtoja. Kulttuurikasvatussuunnitelma voidaan rakentaa niin, että sovitut kulttuuritoimijat tulevat tutuiksi esim. vuosiluokkien 1.–2. tai 3.–6. aikana. Toinen vaihtoehto on, että ryhmä tutustuu kulttuuriin aina yhdessä, oppilaiden vuosiluokasta huolimatta. Kolmantena vaihtoehtona on järjestää kullekin vuosiluokalle oma kohde, jolloin yhdysluokan muiden vuosiluokkien oppilaille järjestetään omaa toimintaa.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Lähetä se osoitteeseen ira.vihrealehto(a)kulttuuriperintökasvatus.fi.

quote

Perusopetukselle on erikseen nimetty myös kulttuuritehtävä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

quote

Minimimiehitys suunnitelman työstämiseen voi olla esimerkiksi alakoulun opettaja, yläkoulun opettaja ja kulttuuritoimen työntekijä.