Hyppää sisältöön

Toisen asteen koulutuksen kulttuurikasvatussuunnitelmat edistyvät pienin askelin

Suomen lastenkulttuuriliitossa käärittiin hihat toistamiseen ja toteutettiin kulttuurikasvatussuunnitelmien edistämishanke vol. kakkonen ajalla 1.4.2023–30.6.2025. Tällä kertaa kulttuurikasvatussuunnitelmia työstettiin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Hankkeen alkaessa toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelmia ammatillisessa koulutuksessa oli käytössä tai vähintään kokeiltu Suomessa muutamissa kunnissa: Helsingissä, Tuusulassa ja Espoossa. Edellä kävijöiden rinnalle onkin nyt astumassa uusia, edistämishankkeessa mukana olevia kuntia: Vantaa, Kuusamo, Lapua, Kauhava ja Nivala.

Juuret oppivelvollisuuslaissa

Lähtölaukaus toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelmien synnylle on ollut oppivelvollisuuden laajentuminen 18. ikävuoteen asti. Oppivelvollisuuden laajentuminen astui voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuusiän korotuksen tavoitteena on nostaa osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja lasten ja nuorten hyvinvointia.

Ikäluokkien yhdenvertaisuus ja tasa-arvo heijastelevat niin ikään toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelmien tarpeeseen.

Kuntakohtaisesti räätälöityjä suunnitelmia

Edistämishankkeessa kunnille tarjottiin kolmen kerran koulutuspaketti etänä. Kokoontumisten tarkoitus oli suunnitella yhdessä kunnalle omaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa.

Kokoontumisten muoto oli eräänlainen kahvihetki tai pyöreän pöydän kokous, jossa korostuivat ylhäältä alaspäin annetun sijaan yhteenkuuluvuus, jakaminen ja avoin tila uuden synnylle. Yhdessä jaettu tila mahdollisti uuden ajattelua ja avoimen vuorovaikutuksen.

Pienten, keskikokoisten ja suurten kuntien välillä on erovaisuuksia, joten kulttuurikasvatussuunnitelmista syntyi ja on syntymässä jokaiseen kuntaan sille räätälöity, uniikki ja tarpeeseen vastaava. Kulttuurikasvatussuunnitelmien rakenteisiin löytyi toki myös yhteisiä nimittäjiä.

Yksi niistä on hyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Jokainen, jonka kanssa olen jutellut, on jakanut samankaltaisen mielipiteen siitä, että nuorten hyvinvointia on tuettava. Mitä enemmän keinoja, sen parempi.

Jokainen, jonka kanssa olen jutellut, on jakanut samankaltaisen mielipiteen siitä, että nuorten hyvinvointia on tuettava.

Toinen hieman käytännöllisempi yhteinen tekijä on ammatillisen koulutuksen oppimistavoitteiden tukeminen. YTO-aineet eli ammatillisen perustutkinnon kaikille yhteiset tutkinnon osat läpileikkaavat jokaisen oppivelvollisen opinpolkua. Näihin pakollisiin aineisiin kuuluu yhden opintopisteen kokonaisuus Taide ja luova ilmaisu. Kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma voi tarjota mielenkiintoista kulttuuri- ja taidesisältöä Taide- ja luova ilmaisu -opintojaksolle. Oman kokemukseni mukaan Luovan ilmaisun opettajat vastaanottavat taidetarjontaa ilomielin. Kulttuurikasvatussuunnitelman linkittämistä YTO-opintojen Taide ja luova ilmaisu -kurssiin käsitellään myös Marika Torniaisen opinnäytetyössä Palvelumallin kehittäminen ammatillisen toisen asteen kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen. (Lähde 2). Tähän pieneen vyöhykkeeseen mekin edistämishankkeessa tartuimme.

Vantaa oli mukana edistämishankkeessa tehden alkukartoitusta, kartoittaen yhteistyötahoja, haarukoiden sisältöjen vastaavuuksia oppimistavoitteisiin sekä suunnitellen toiminnan kestäviä edellytyksiä.

”Tärkeää on laatia sisällöt niin, että ne palvelevat opetussuunnitelman kokonaisuuksia eli eivät ole irrallinen osa. Yhteistyö on toivottua ja sille on tulevaisuudessa tarvetta. Odotamme innolla vuotta 2026, jolloin alamme tarkemmin laatia suunnitelmaa ammatillisiin opintoihin Vantaalla”, sanoo Vantaan kaupungin kulttuurituottaja Hanna Nyman.

Iloisen värikästä ja luovaa kokeilua

Nivalan kunta toteutti keväällä 2025 värikylläisen ja voimaannuttavan protoversion kulttuurikasvatussuunnitelman sisällöstä, jossa JEDU:n (Jokilaakson koulutuskuntayhtymä) Kulttuuripolku-valinnaisryhmän opiskelijoille tarjottiin osallistavaa taidekasvatusta taidetyöpajan muodossa.

Taidetyöpajassa teemana oli savityöt, ja vetäjänä toimi Jaana Vähäsöyrinki Nivalan Työpajasäätiöltä. Workshopissa opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat oman suojelijansa saviveistoksena. Savityön sisään ikuistettiin voimalause, joka oli kirjoitettu paperilapulle. Lappu ujutettiin saveen. Työt poltettiin uunissa ja jokainen sai viedä suojelijan kotiinsa.

Taidetyöpaja on tarkoitus vakiinnuttaa Nivalan kulttuurikasvatussuunnitelmaan, työpajan aiheen vaihtuessa vuosittain. Nivalan toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelma tukeekin valinnanvapautta. Kulttuurikasvatussuunnitelmat voivat tarjota mahdollisuuksia velvoittavuuden sijaan.

Edellä mainitut kunnat ovat edistäneet toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelmia. Käyttöönotto ja pilotoinnit jatkuvat tulevana lukuvuonna. Oppimisen tuen uudistus, joka toteutuu ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2026, voi vaikuttaa joidenkin kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimisen aikatauluun. Hankkeen loppuessa kulttuurikasvatussuunnitelmien kokonaismäärä oli valtakunnallisesti noussut 243:een (n. 79 % kaikista Suomen kunnista). 

Kirjoittanut: Karolina Ajanki
Artikkelin pystykuvat: Jaana Vähäsöyrinki
Artikkelin pääkuva: Valtti Koivunen

Lähteet:

  1. Opetus- ja kulttuuriministeriö kysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuudesta
  2. Marika Torniainen: Palvelumallin kehittäminen ammatillisen toisen asteen kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen (2022). Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Jaa somessa:

Lue myös

Tilaa uutiskirjeemme

Haluatko kuulla lastenkulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista, hankkeista, vinkeistä ja materiaaleista? Lastenkulttuurin uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi ja se lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.